sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Joulukalenteri 2014, luukku 7

Mun ja Napin tarina

Nappi, oikealta nimeltään Baldersbrå, oli mun toinen vuokraponi. Nappi oli 147 cm korkea, liinakko, tähtipää sukkajalka. Pikkuinfoa löytyikin jo edellisestä luukusta. Nyt vähän lisää.

Napilla on sydämen rytmihäiriö. Sen sydän ei pysynyt rytmissä. Se siis hengästyi helpommin. Muuten se oli oikein reipas poni, Se oli maastovarma, sen kanssa kävin ekat maastoni. Sen kanssa voi mennä ihan minne vaan ja vaikka väärin päin, se oli tosi luotettava. Maastossa oli kivaa pistää koipea toisen eteen urakalla laukkailemalla, Se oli mun unelmien poni.


Aloitin sen vuokraamisen syyskuussa 2012 Empun ja äidin kanssa. Muistan "koeratsastuksen" kuin eilisen; Nappi kokeili, ei olisi halunnut kääntyä. Lopputulos oli se, että ajauduttiin päin koivunjötikkää kentällä, jota Nappi pelästyi ja hyppäsi siitä yli. Pysyin hädintuskin kyydissä.

Käytiin aina muutaman kerran viikossa heppailemassa. Emppu meni aina Supilla, mä Napilla. Mentiin kentällä, maastossa, metsässä, ilman satulaa, käytiin tunneilla... Myöhemmin, kun oltiin jo vähän tutustuttu, hypättiinkin vähän. Kokeiltiin ohjasajoa, poniagilitya, kaikkea! 

Nappi - Nalle Puh talvella 2012-2013
Napilla kävin ekaa kertaa ikinä pellolla. Sen kanssa pystyi tekemään ihan mitä vaan. Harjoiteltiin ahkerasti koulukiemuroita ja hypittiin. Käytiin maastossa, hassuteltiin. Kävin usein koulusta suoraan tekemässä iltapäivätallia ja harjailemassa Nappia. Tehtiin paljon maastakäsinharjoituksia.

Kesälaitumella 2013
Alettiin suunnitella, joskos päästäisin jossain välissä koulukisoihin koittamaan onneamme Helpossa Ceessä. Treenattiin vielä ahkerammin ja käytiin maastossa. Pikkuhiljaa pellot puitiin, ja päästiin pellolle treenaamaan pienen ja syvän kentän sijaan. Kaikki alkoi olemaan kuin rasvattuja 19.9.2013 kisoja varten, ja jatkettiin vaan ahkerasti treenejä. Nappi tuli meille ylläpitoon puoliksi errän toisen vuokraajan kanssa.

Viimeisiä kertoja laitumella, syyskesä 2013
Pitkän aikaa olimme Jennan kanssa suunnitelleet, että kisakokemuksia omaavana Jenna tulis mua auttamaan kisoja aatellen. Jenna tuli mukaani 6.9. Katseltiin ajoissa valmiiksi siisti huopa, pestiin paremmat suojat, ajateltiin kaikkea. Rapsuteltiin Nappia kauan samalla, kun laitettiin sitä kuntoon. Mentiin aluksi areenalle, ja Jenna sai mennä ensin. Nappi oli oikein kivan näköinen, ja Jenna tykkäsi siitä paljon. Emppu ja äiti jäivät Supin kanssa areenalle, kun Jenna, minä ja Nappi lähdettiin pellolle, reilun kilometrin päähän tallilta. Pidettiin hauskaa, koettiin muutamat pukit ja annettiin Napin laukkailla Pellolla sydämensä kyllyydestä. Sen jälkeen aloitettiin treenaamaan vielä vähän. 

Kuitenkin ensimmäisen laukan jälkeen "tuomaripäädyssä" Nappi pysähtyi ja alkoi huojumaan edestakas. Hyppäsin tietysti alas ja otin ohjat pois kaulalta. Ehdin juuri ja juuri hypätä alas ja väistää, kun Nappi heilahti eteen ja kaatui pellon reunaan. Se sätki aikansa, ja mä soitin sitten ponin omistajalle ja äitille. Emppu ja äiti heittivät Supin talliin, ja tuivat heti omistajan perässä pellolle. Äiti soitti suoraan Saarelle eläinklinikalle. Pian kuitenkin saatiin soittaa uudelleen, ettei tavitse tulla. Nappi kuoli 6.9.2013 n. klo 19.50 kesken treenin lähipellon laitaan. 

Mun rakas pösilö <3.


Mä olin ihan hysteerinen, samoin Emppu. Ja Jenna. Pellon omistaja toi Napin kotiin, ja se haudattiin areenan viereen. Leikattiin Napilta harjaa mulle, Empulle ja Jennalle muistoksi. Mulla on kotona myös Napin suitset ja huopa. Omistajat olivat ihania, kun antoivat mulle ne tavarat. Oikeasti huopa ois mennyt Empulle, mutta hän ihanana antoi sen mulle <3. K (Napin omistaja) laittoi mulle vielä seuraavana päivänä viestin, että Nappi oli varmasti tyytyväinen, kun sai elää viimeiset hetkensä sellaisen ihmisen kanssa, joka oikeasti välitti siitä niin paljon. Kiitos, ihanasti sanottu <3.

R.I.P. Baldersbrå 21.5.1998 - 6.9.2013 
Ikävä on iso <3






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti