Tää ei ole yhtään hauskaa. Joulukuun alussa olin intoa täynnä kuin ilmapallo; "joulujoulujouluJOULU". Nyt mulla ei ole yhtään joulufiilistä, ties miksi.
Eilen olin joka tapauksessa tunnilla. Opena meillä oli Milja, ja mä menin Ferrarilla, yllätys yllätys. Emppu oli kuvaamassa, mutta yhdestäkään kuvasta ei saa selvää, koska maneesissa oli ilmeisesti liika kylmä. Joten postauksen kuvat ovat ku ituskuvia, jotka ovat Empun tai Maijan ottamia tässä syksyn mittaan.
Ferrarilla ei ilmeisesti ollut mikään paras päivä, ainakaan alussa kun laitoin sitä kuntoon. Se hääräsi aivan pimeästi, eikä ois ollenkaan halunntu seistä paikoillaan. Muutenkin tuli vähän kiire, kun taluttajien kokous vähän venähti, joten osasyy mun hätäilyn piikkiin.
En taas oo pitkään aikaan mennyt F:llä, ja sen huomasi. En osannut yhtään ratsastaa sillä enää, ja jostain syystä olin tosi jännittynyt koko tunnin, jonka seurauksena mun hartiat ja niska on niin kipeen kipeet ettette uskokaan. Onneks Milja ei laittanut meitä tekemään mitään kamalan vaikeeta, ravailtiin vaan itsenäisesti ja otettiin laukat keskiympyröillä.
Milja sai koko ajan huutaa mulle mun ylävartalosta, se ei vaan osaa pysyä paikoillaan. Ainakaan Ferrarin kanssa, ei Anita ikinä mulle muiden kanssa siitä mitään sanonut. Ferrari tuntui loppua kohti tosi kivalta, mitä nyt vähän ihmetteli ja tuijotti maneesin auki olevaa ovea. Milja oli muistini mukaan tosi kiva ope, mutta nyt hän tuntui sata kertaa kivemmalta! Kiva, että Milja on jatkossakin mulla opena.
