Niinkuin ilmi on jo käynyt, minulla on kaksi, tavallaan kolme harrastusta. Jätetään tähän kuitenkin se yksi ja aihetta koskeva;
Ratsastus. Tarkemmin voisi ehkäpä kuvailla, että empäs harrastakaan ratsastusta, vaan hevostelua. Niin kuin eilisestä mielipidepostauksesta saattoi käydä ilmi, mun mielestä pelkkä ratsastus on syvältä. Haluaisin siis vaan puuhailla enemmän, mutta ratsastuskoululla se kun ei ole mahdollista, niin voivoi. Jos aikaa olisi 24 tuntia päivässä plus 12 tuntia yössä, hankkisin läheltä jonkun pikkuponin, jonka kanssa tehdä kaikkea muuta paitsi ratsastella. Mutta kun ei ole aikaa, niin ei ole aikaa. Eli lopputulos on se, että harrastan vain ratsastusta.
 |
| Joni ja minä muutama viikko takaperin. |
Jaa miksi? Öhm, mullapas ei ole pienintäkään muistikuvaa, miksi joskus aloitin ratsastuksen. Moni muu on ehkä raahautunut tallille sisarusten perässä, minä en. Taisi lähteä siitä, että kyselin, mitä äiti on harrastanut, ja vastaus oli ratsastusta. Sitten tietysti halusin kokeilemaan. ja siitä, että nyt olen jopa näin "pitkällä" on kiittäminen Anitaa, joka on muuten koko ajan mua opettanut. Sen ekan kerran "tunnilla" (= maastossa talutuksessa) olin Anitan kanssa. Ja aina seuraavatkin tunnit "omalla" ratsastuskoululla.
 |
| Istunta on surkea, hakusessa, huono, ei onnistu, älkää katsoko! Okei, puolustaudun sillä, että tää oli meidän aika ekoja hyppykertoja! |
Ja vielä että kuinka? No, kerran viikossa ratsastuskoulutunnilla, tiistaisin taluttamassa alkeiskurssilla saadakseni lisää tunteja, ja joskus silloin tällöin tuolla muutaman sadan metrin päässä erään suokkitamman kanssa humputellaan. Ja niin kuin jo sanottu, jos päivässä oli vielä toinen 12 tuntia ylimääräistä aikaa, voisin varsin hyvin haluta jonkinnäköisen "ponivuokriksen" diilillä raha-ei-liiku ja tekeminen olisi muuta kuin ratsastusta.
 |
| Sujuu... |
 |
| ...ei suju... |
 |
| ...sujuu |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti